Tutustu Ykkösmyynnin laajaan tuotevalikoimaan – kaikki, mitä tarvitset kasvimaan perustamiseen!
Oman hyötypuutarhan perustaminen on palkitsevaa, ja itse kasvatetut vihannekset, juurekset sekä yrtit maistuvat parhailen. Onnistuneen ja runsassatoisen kasvimaan salaisuus piilee hyvissä pohjatöissä sekä ravinteikkaassa, elävässä maaperässä.
Tästä oppaasta löydät selkeät ohjeet kasvimaan sijoittamiseen, pohjatöihin, kohopenkin tai lavakauluksen perustamiseen sekä maaperän biologiseen hoitoon.
Ykkösmyynnin laajan valikoiman avulla kasvimaan ja hyötypuutarhan perustaminen on helppoa. Löydät meiltä luomulaatuisen multatuotteen, luonnonkivet reunustamiseen, luonnonhiekan savimaan parannukseen, suodatinkankaat pohjustukseen ja istutuslaatikot.
-
1
Kasvimaan paikan valinta ja pohjatyöt
Kasvimaa kannatta sijoittaa pihan aurinkoisimpaan ja lämpimimpään paikkaan. Useimmat hyötykasvit vaativat vähintään 6–8 tuntia suoraa auringonvaloa päivässä voidakseen hyvin.
Pohjatyöt avomaalle
- Puhdista alue: Poista perusteellisesti rikkaruohojen juurakot ja nurmikon kuorikerros perustettavalta alueelta.
- Käännä ja kuohkeuta pohjamaa: Käännä pohjamaata lapionmitan syvyydeltä (noin 20–30 cm). Tämä parantaa pohjamaaperän vedenläpäisykykyä ja estää liiallisen märkyyden kertymistä juuristolle.
- Määritä kasvukerroksen paksuus: Mullan tarve riippuu kasvatettavista kasveista:
- Matalajuuriset kasvit (salaatit, yrtit, radiisit): 15–20 cm multakerros.
- Keskisyvät kasvit (pensaat, sipulit, paprikat, tomaatit): 25–35 cm multakerros.
- Syväjuuriset kasvit (porkkana, lanttu, juurikkaat): Vähintään 30–40 cm kuohkeaa multaa.
-
2
Kohopenkin ja lavakauluksen perustaminen
Jos pihan pohjamaa on tiivistä savikkoa tai kallioista maastoa, kohopenkki tai lavakaulusviljely on varmin tapa saada hyvä sato.
Lavakaulusviljelyn vaiheet
- Suojaa pohja tarvittaessa: Jos asetat lavakauluksen nurmikolle tai monivuotisten rikkaruohojen päälle, voit vuorata pohjan suodatinkankaalla tai paksulla kartongilla.
- Täytä laadukkaalla mullalla: Yhteen vakiokokoiseen lavakaulukseen (80 x 120 cm) menee noin 200 litraa multaa. Kahden kauluksen pinoon tarvitaan noin 400 litraa.
- Tiivistä kevyesti ja kastele: Tiivistä multa kevyesti kämmenellä tai laudanpätkällä ja kastele runsaasti ennen kylvöä tai taimien istutusta.
Jos maapohja on kovin savinen, kannattaa ennen kasvimaan mullan levittämistä lisätä pohjalle kerros läpäisevää hiekkaa kuten luonnonhiekka 0–8 mm.
-
3
Maaperän biologia ja biologinen maanparannus
Terve ja satoisa kasvimaa nojaa maaperän hyvään rakenteeseen ja mikrobitoimintaan. Pelkkä ravinteiden lisääminen ei riitä, vaan maaperää on hoidettava elävänä kokonaisuutena.
Miten orgaaninen aines parantaa maaperää?
- Tukee mikrobielämää: Maaperän hyödylliset pieneliöt, sienet ja lierot hajottavat orgaanista ainetta hitaasti vapautuviksi ravinteiksi kasvien juurien käyttöön.
- Parantaa veden- ja ravinteidenpidätyskykyä: Runsasorgaaninen maaperä toimii sienimäisesti. Se sitoo itseensä vettä ja ravinteita kuivina kausina ja luovuttaa niitä tasaisesti.
- Estää maan tiivistymistä: Kuohkea rakeinen rakenne takaa juuristolle riittävästi hapen saantia, mikä ehkäisee juuristotauteja.
Vanhan kasvimaan elvyttäminen
Jos vanha kasvimaa tuottaa heikosti satoa tai maa on tiivistynyttä, elvytä sitä sekoittamalla 5–10 cm kerros uutta orgaanista luomumultaa tai kompostia vanhaan muokkauskerrokseen.
-
4
Kasvimaan lannoitus, kateviljely ja kasvikierto
Ajan myötä kasvukauden sadonkorjuu vie maaperästä ravinteita. Niiden palauttaminen luonnonmukaisesti takaa maaperän hedelmällisyyden vuodesta toiseen.
Luonnonmukainen jatkolannoitus
Laadukas luomumulta sisältää ravinteet 1–2 ensimmäiselle kasvukaudelle. Tämän jälkeen maaperää voidaan lannoittaa luonnonmukaisesti:
- Ruohosilppukate: Levitä riviväleihin 3–5 cm kerros ruohosilppua. Se toimii typpipitoisena lannoitteena, pidättää kosteutta ja ehkäisee rikkaruohojen kasvua.
- Komposti ja eläinlantavalmisteet: Lisää keväällä tai syksyllä maatunutta kompostia tai orgaanisia luomulannoitteita.
Vuoroviljely eli kasvikierto
Vältä samansukuisten kasvien (kömppäkasvit, ristikukkaiset jne.) viljelyä samassa paikassa useampana vuotena peräkkäin. Kasvikierto:
- vähentää kasvitautien ja tuhoeläinten kertymistä maaperään.
- tasapainottaa ravinneresurssien käyttöä (esim. typpisyöppöjen ja typpeä sitovien hernekasvien vuorottelu).
-
5
Mikä multa sopii kasvimaalle?
Kasvimaan perustamisessa kannattaa aina suosia puhdasta, kemikaalivapaata kasvualustaa, joka sopii luomutuotantoon.
Ruokakasveille ja hyötypuutarhaan suosittelemme sertifioitua Luomumultaa, joka sisältää kuohkeuttavaa turvetta, hiekkaa sekä pitkävaikutteista hevos- ja lehmänlantakompostia. Luomumultamme on sellaisenaan käyttövalmista, eikä se vaadi erillistä kalkitusta.
Mikäli perustat tavallisia kukkapenkkejä tai nurmikkoa hyötykasvien ulkopuolelle, tutustu myös Yleismulta-valikoimaamme tai happaman maan kasveille suunniteltuun Havupuumultaan.
Laske tarvitsemasi multamäärä kätevästi mullan määrälaskurilla ja tilaa suursäkit tai irtokuormat suoraan kotiisi!
Tarvitsetko isomman tuotemäärän?
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!
Edustatko taloyhtiötä?
Ota yhteyttä mikäli haluat isomman tilauksen laskulle »
Katso tuotteemme kasvimaan perustamiseen:
Lue lisää kasvimaan perustamisesta
Kasvimaa voi olla esimerkiksi suorakulman muotoinen, jolloin siihen on helppo suunnitella suorat ja istutettavat rivit. Jos istutettava alue on isohko, kannattaa tehdä kulkukäytäviä, jotta kasvimaan hoitaminen helpottuu. Kasvimaan muoto voi olla myös pyöreä tai mitä tahansa, jos se tehdään maaston mukaan.
Monimuotoisen kasvimaan rakentamisessa on hyvä ottaa huomioon kuinka kasvimaalla liikutaan. Monimuotoiselle ja -ulotteiselle kasvimaalle suunnitellaan riittävästi hoito – ja kastelukäytäviä. Kasvimaan voi aina kerrostaa useampaan tasoon!
Vuokrattavat viljelypalstat ovat usein noin 100 m² kokoluokkaa. Tällaiselta alalta riittää satokaudessa syötävää useampi sata kiloa. Sadonkorjuun aikaan kasvikset, kuten juurekset, siirretään kellariin talvehtimaan. Moniin kotipihoihin sopiva, pienempi kasvimaa (esimerkiksi 20 m2) riittää hyvin 3–4 hengen perheelle tuottamaan tuoretta ruokaa satokuukausina.
Kasvimaa voidaan perustaa pihalle esimerkiksi kohopenkiksi, pihamaan tasoon, lämpöpenkiksi tai istutuslaatikoihin:
- Kohopenkki perustetaan maan päälle, esimerkiksi nurmikolle tai hiekan päälle. Kohopenkki reunustetaan kivillä, puurimoilla tai betonilaatoilla
- Pihamaan tasoon perustettava kasvimaa alkaa maan kerroksen poistolla. Kasvimaaksi varattu alue rajataan esimerkiksi luotinarulla. Alueelta poistetaan nurmikko tai muu maa-aines 30–50 cm:n syvyydeltä. Jos maapohja on savinen, levitetään ohut kerros luonnonhiekkaa 0–8 mm. Täyttöön valitaan laadukas luomulaatuinen puutarhamulta
- Lämpöpenkin perustaminen vaatii hieman enemmän vaivaa ja aikaa. Lämpöpenkki rakennetaan eloperäisistä aineksista. Maa-ainesta poistetaan riittävältä syvyydeltä maasta, usein syvyys on noin 30–50 cm. Pohjalle laitetaan eloperäistä ainesta, kuten risuja, erilaisia kasvijätteitä tai puutarhasta tulleita lehtiä ja ruohosilppua. Orgaanisten jätteiden päälle lisätään lannoite ja kompostimultaa tai laadukasta luomupuutarhamultaa. Lämpöpenkki alkaa toimia kuten komposti ja lämpöä tarvitsevat kasvit viihtyvät hyvin
- Istutusaltaisiin perustettu kasvimaa on trendikäs tapa istuttaa pienellä tontilla. Tähän tarkoitukseen varataan sopiva, tasainen alue istutusaltaille. Istutusaltaan pohjan tulee olla vettä läpäisevä. Altaan pohjalle voidaan asentaa tarvittaessa luonnonhiekka 0–8 mm, mikäli alusta on kovin savinen. Istutusallas ”hierotaan” tasaiseksi maahan. Jos allas istutetaan nurmikolle, nurmikko kaivetaan pois ja alue tasoitetaan. Altaaseen lisätään sopiva kerros luomulaatuista puutarhamultaa 20–30 cm altaan syvyyden mukaan. Istutusaltaan tai -kehikon materiaali tulee olla käsittelemätöntä puuta. Istutusaltaista voi perustaa myös ison lavatarhan! Varaa riittävän iso alue kasvitarhalle. Asenna riittävä määrä lavakauluksia tasaiselle maalle, vaikkapa savimaalle tai vanhalle pellolle. Asenna laatikot sopivan etäälle toisistaan, jotta niiden ympärillä on helppo kulkea. Täytä luomupuutarhamullalla ja kaikki on valmista istuttamiseen! Kasvimaa-altaiden ympärille voi vielä asentaa tuoretta mäntykuoriketta.
Kasvimaan maapohjan on hyvä olla vettä pidättävää, mutta vesi ei saa jää siihen seisomaan. Eli hieman savinen pohja on ihanteellinen vaihtoehto, johon lisätään suodattava hiekkakerros 5–10 cm lisäämään veden läpäisevyyttä.
Mikäli maapohja on hyvin savinen ja kylmä, tiiviiseen maahan lisätään läpäisevää ja lämmittävää hiekkaa reilumpi kerros luonnonhiekkaa 10–20 cm kuten 0–8 mm luonnonhiekkaa.
Maapohja selviää lapiotestillä. Alueella kasvavista kasvilajeista voi päätellä maapohjan multavuutta, happamuutta ja ravinnetasoa. Ennen maanmuokkaustoimenpiteitä voidaan mitata maan happamuus pH-liuskoilla, joita saa puutarhamyymälöistä. Perustettavan kasvimaan tai hyötypuutarhan tarkan ravinneaineiden määrän saa selville myös viljavuusnäytteellä. Maapohjan selvityksen perusteella on helppo lannoittaa ja lisätä maanparannusaineita, kun on täsmällinen analyysi maaperästä.
Kasvimaan ja hyötypuutarhan voi perustaa nurmikkoalueelle kahdella tavalla:
- Perinteinen kasvimaa perustetaan maan tasalle tai kevyesti koholle. Nurmikko poistetaan niin, että nurmikkotupsut sekä juuristo poistetaan ja nurmikosta variseva multa otetaan talteen. Pohjalle asennetaan tarvittaessa lisää kasvimaamultaa 5–10 cm syvyyden mukaan
- Kasvimaa voidaan rakentaa niin sanottuna kohopenkkinä. Kohopenkin perustaminen on hyvin suosittua nykyään. Kohopenkki saadaan, kun kasvimaa perustetaan nurmikon päälle suoraan. Ennen kasvimaamullan levittämistä nurmikko erotetaan kasvualustasta suodatinkankaalla. Kankaan päälle lisätään ravinteikasta ja kuohkeaa luomupuutarhamultaa 20–30 cm:n paksuudelta. Kohopenkki rajataan sopivalla rajausmateriaalilla, kuten isoilla luonnonkivillä, muurikivillä tai käsittelemättömästä puusta valmistetuilla reunuksilla.
Perustettu kasvimaa pysyy paremmin paikoillaan, kun sen reunustaa tai ”kehystää”. Ideoita kasvimaan reunustamiseen:
- Kohopenkki reunustetaan isoilla luonnonkivillä, kuten kukkapenkkikivillä, joiden kokoluokka on noin 300–500 cm. Kivet asetellaan haluttuun muotoon ja leveyteen. Kivillä estetään tehokkaasti kohopenkin mullan leviäminen ympäristöön.
- Kohopenkki tai kasvimaa, joka on maan tasalla, voidaan reunustaa myös reunakivillä kuten noppakivillä, betonista tehdyllä kivillä tai muotoiluilla luonnonkivillä sekä turveharkoilla tai puureunuksilla.
Hyvällä kasvualustalla viihtyvät kasvatettavien kasvien lisäksi erilaiset kasvien tuholaiset. Avoimelle kasvimaalle suositellaan istutettavaksi hyötykasvien väleihin ja reunoille kasveja, jotka torjuvat tehokkaasti tuholaisia. Hyviä ideoita kasvimaalle ovat:
- Samettikukka. Ehdoton ykkönen kaikkien kasvien ystäväksi!
- Kehäkukka
- Auringonkukka
- Koristekrassi
- Sikuri
- Mäkimeirami
- Kurkkuyrtti
- Ruiskaunokki
Vanhan kasvimaan tai savimaan kunnostaminen alkaa maaperän tutkimisella. Maaperää voi tutkia lapiotestillä ja omin aistein. Tarvittaessa maaperää tutkitaan pH-liuskatesteillä tai viljavuustutkimuksella, joita tekevät standardoidut yritykset.
Vanhasta kasvimaasta kuoritaan pintakerros pois, mikäli kasvimaalla kasvaa paksu rikkaruohokerros. Kasvimaata voi kitkeä myös käsin kääntämisen yhteydessä, mikäli rikkakasveja on harvakseltaan.
Jos vanha kasvimaa tuottaa heikosti satoa tai maa on tiivistynyttä, maa tarvitsee elvytystä:
- Poista monivuotiset rikkaruohot juurineen.
- Käännä maa talikolla tai pikkujyrsimellä. Hyvin tiiviin mullan sekaan lisätään luonnonhiekkaa 0–8 mm tai leikkihiekkaa 0–4 mm tuomaan ilmavuutta ja kuohkeutta.
- Sekoita 5–10 cm kerros uutta orgaanista Luomumultaa tai kompostia vanhaan muokkauskerrokseen.
Yleisille pihamaille ja nurmikon pohjaksi sopii myös Yleismulta, mutta hyötykasveille ja ruokatarhaan suosittelemme aina kemikaalivapaata luomulaatua.
Rakenna lämpöpenkki risuista
- Lämpöpenkki rakennetaan kaivamalla maata noin 20–30 cm:n syvyydeltä. Risuja asetellaan lämpöpenkin päälle kauttaaltaan kevyesti ja lomittain. Lämpöpenkin pohjalle ei kannata asentaa risusilppua, sillä se tiivistyy liikaa.
- Risujen päälle lisätään kasviksien naatteja ja varsia. Kasvijätteen päälle asetellaan lantaa kerros. Jos penkki tehdään keväällä, lannan tulee olla palanutta. Sopiva lantakerros on noin 20 cm paksu.
- Seuraavaksi tulee lehtikerros, lisää pinnalle kuivia lehtiä. Käytä myös kompostimultaa tai kompostiseosta, jos sellaista on käytettävissä.
- Lopuksi penkkiin lisätään paksu kerros multaa, noin 30–40 cm:n paksuudelta. Tee mullasta kuperan muotoinen, jotta vesi valuu siitä pois.
- Penkki päällystetään vielä olkisilpulla. Olkisilppu pitää penkin lämpimänä. Tarvittaessa keväällä penkkiin voi vielä lisätä valmiiksi palanutta lehmänlantakompostia.
Onnistuneen kasvimaan perusta on elävä ja ravinteikas maaperä. Pelkkä mekaaninen kääntäminen ei riitä, vaan maaperää on hoidettava biologisena kokonaisuutena.
- Lisää orgaanista ainesta: Orgaaninen aines ruokkii maaperän hyödyllisiä mikrobeja ja lieroja, jotka vapauttavat ravinteita kasvien juurien käyttöön luonnollisessa tahdissa.
- Paranna veden- ja ravinteidenpidätyskykyä: Runsasorgaaninen maa toimii sienimäisesti. Se sitoo itseensä kosteutta kuivina kausina ja estää ravinteiden huuhtoutumista syyssateilla.
- Estä maan tiivistymistä: Kuohkea rakenne takaa juuristolle riittävästi happea ja ehkäisee juuristotauteja.
Kun perustat uutta kasvimaata tai täytät lavakauluksia, käytä ravinteikasta ja sertifioitua Luomumultaa suursäkissä tai irtotavarana. Se täyttää EU:n luomutuotantoasetuksen vaatimukset ja on sellaisenaan käyttövalmista ilman erillistä kalkitusta. Savisen pohjamaaperän kuohkeuttamiseen voit sekoittaa joukkoon myös luonnonhiekkaa.
Ajan myötä sadonkorjuu vie maaperästä ravinteita. Niiden palauttaminen luonnonmukaisesti takaa maaperän hedelmällisyyden vuodesta toiseen.
- Luonnonmukainen jatkolannoitus: Laadukas luomumulta sisältää ravinteet 1–2 ensimmäiselle kasvukaudelle. Tämän jälkeen lannoitukseen suositellaan ruohosilppukatetta (3–5 cm kerros riviväleihin), kompostia tai orgaanisia luomulannoitteita.
- Vuoroviljely eli kasvikierto: Vältä samansukuisten kasvien viljelyä samassa paikassa useampana vuotena peräkkäin. Kasvikierto vähentää kasvitautien leviämistä ja tasapainottaa maaperän ravinteiden käyttöä (esim. typpeä kuluttavien kasvien ja typpeä sitovien hernekasvien vuorottelu).
Kun kyseessä on syväjuuriset hyötykasvit tai lavakaulusviljely, suojaa maaperän pohja tarvittaessa laadukkaalla suodatinkankaalla, joka estää rikkakasvien nousun pohjamaasta.
